tiistai 27. marraskuuta 2012

Savonia ammattikorkeakoulu

Kolmannen verkostoharjoittelujaksoni suoritin Kuopiossa Savonia ammattikorkeakoulussa viikolla 47. Meitä oli yhteensä viisi opo-harjoittelijaa tutustumassa ammattikorkeakoulun eri toimipisteisiin ja opinto-ohjauksen käytänteisiin. Viikko tässäkin harjoittelupaikassa oli erittäin hyvin ja monipuolisesti järjestetty. Ammattikorkeakoulu toimii monessa eri yksikössä Kuopiossa ja niissä tietenkin monet toiminnot poikkesivat toisistaan alojen erityisominaisuuksiensa vuoksi.

Savonia ammattikorkeakoulun tarjoamat alat ja koulutusohjelmat ovat:


  • Kulttuuriala, musiikki ja tanssi, Kuopio

Kulttuuriala, muotoilu, Kuopio

Terveysala, Kuopio

Sosiaali- ja terveysala, Iisalmi

Tekniikka- ja liikenne, Kuopio

Tekniikka ja liikenne, Varkaus


  • Matkailu- ja ravitsemisala, Kuopio

  • Liiketalous, Kuopio


  • Liiketalous, Varkaus

Luonnonvara-ala, Iisalmi




Lisätietoja koulutusaloista ja opiskelusta www.savonia.fi.

 
Savonia-ammattikorkeakoulu (Savonia) on liki seitsemäntuhannen opiskelijan koulutuspaikka, jonka toimipisteet sijaitsevat Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa.

Savoniassa opiskelu on työelämälähtöistä ja soveltavaa, teoriaa ja käytäntöä. Nykyaikaiset opiskelu- ja tutkimustilat sekä vahva yritysyhteistyö mahdollistavat sen, että opiskelija saa tuntumaa työelämään jo opiskelun aikana. Savoniassa kansainvälisyys on myös olennainen osa opiskelua.


Savonia tekee tiivistä yhteistyötä toisen asteen opinto-ohjaajien sekä muiden ohjaus- ja neuvontatyötä tekevien kanssa.

Yhteistyön muotoina ovat:

  • Savonian opinto-ohjaajien ja opiskelijoiden vierailut ja esittelytilaisuudet oppilaitoksissa
  • Opiskelijaryhmien vierailut Savoniaan
  • Ajankohtaisen ja toisen asteen oppilaitoksia kiinnostavan tiedon antaminen
  • Esitteiden ja muun materiaalin tuottaminen ja lähettäminen

Tutkintojen ja opintojen suunnittelussa, järjestämisessä sekä niiden suorittamisessa noudatetaan, mitä ammattikorkeakoululaissa (L351/2003), siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (A352/2003) sekä Savonia ammattikorkeakoulun hallintosäännössä ja toimintasäännössä sekä Savonia ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä on säädetty ja määrätty sekä Savonia ammattikorkeakoulun laatukäsikirjassa ja siihen kuuluvissa ohjeissa suositellaan.

Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksyy tutkintosäännön.
 


Viikkomme aluksi tapasimme kooordinoivan opinto-ohjaajan Pirjo Venhovaaran, joka suunnittelee ja organisoi opinto-ohjausta Savonia ammattikorkeakoulussa. Hänelta saimme kattavan kuvauksen opinto-ohjauksen kokonaisuudesta, rakenteesta ja lähtökohdista sekä tavoitteista. Viikon aikana kiersimme eri toimipisteissä ympäri Kuopiota ja tapasimme niissä toimivia opinto-ohjaajia, joita oli yhteensä noin 10, mukaan lukien myös Varkauden ja Iisalmen toimipisteissä toimivat opinto-ohjaajat. Kaikilla opinto-ohjaajilla kuului työhön myös muuta opetusta opinto-ohjauksen lisäksi, paitsi koordinoivalla opinto-ohjaajalla.

Savonia ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajat tapaavat noin 3 kertaa lukukauden aikana ja tarpeen mukaan järjestetään ohjauksen ajankohtaisaamupäiviä, joissa otetaan esille ohjauksen ajankohtaisia asioita. Opinto-ohjaajat kokivat sen tärkeänä tiedotus- ja ohjaustilanteena heille itselleen.


Ohjaus ja eHops



18 § Opiskelijan ohjaus ja henkilökohtainen opiskelu- ja urasuunnitelma (HOPS)

Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta koko opiskelun ajan kaikissa opintojensa vaiheissa.

Opintojen aikana opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelu- ja urasuunnitelman (HOPS), jonka tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojaksojen ja koulutusohjelman osaamistavoitteiden välisiä yhteyksiä ja näin edistää opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä ja urasuunnittelua. Opiskelijan HOPS muodostuu tutkintorakenteen sekä opetussuunnitelman mahdollistamien ja opiskelijan tekemien valintojen perusteella. Opiskelijan velvollisuus on ottaa vastuu opintojensa edistymisestä ja osallistua opintojen ohjaukseen. Savonia-ammattikorkeakoulussa tehtävän opiskelijan ohjauksen tavoitteet, sisältö sekä keskeiset toimijat on kuvattu ohjauksen kokonaissuunnitelmassa.


Mikä eHOPS? eHOPS on opiskelijan (elektroninen) henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka auttaa opintojen suunnittelussa ja hallinnassa sekä ohjaa hyviin oppimistuloksiin omien tavoitteiden mukaisesti. Se on itsetuntemuksen ja itsensä kehittämisen apuväline.

Miksi? eHOPS suuntaa tulevaisuuteen, jopa työelämään asti. eHOPS on kuitenkin joustava: vahvuudet ja varsinkin tavoitteet voivat muuttua, joten myös eHOPSia voi muuttaa milloin haluaa.


Hyvin korostuneesti ammattikorkekoulussa mielestäni tulikin esille hopsin merkitys opiskelijan kaikessa ohjaamisessa. Nyt oikeastaan itsekin hieman huonosti omaa hopsiani päivittäneenä, ymmärrän paremmin sen merkityksen nimenomaan ohjauksen näkökulmasta. Toisaalta myös eräässä yksikössä tuotiin esille myös se, että hopsia ei kannata aloittaa liian aikaisin, koska opiskelijalla ei ole vielä jäsentynyt kuva opiskelustaan ja alastaan. Tämä koskee erityisesti 1. vuoden opiskelijoita. Hopsin tarkoituksena on myös tukea itseohjautuvaa opiskelua ja autaa itsearviointitaitojen kehittymisessä.

Opintojen ohjaus jakaantuu hyvin samantapaisesti kuin meillä Savon ammatti- ja aikuisopistossa. Ohjaus jaetaan viiteen päävaiheeseen: ohjaukseen ennen opintojen alkua, ohjaus opintojen alkaessa, ohjaus opintojen aikana, ohjaus opintojen päättövaiheessa ja ohjaus opintojen jälkeen. Urasuunnittelu alkaa jo ensimmäisenä vuonna ja paljon kiinnitetään huomiota myös opiskelijan ammatilliseen kasvuun ja kokonaishyvinvointiin. Ohjaus voi olla henkilökohtaista tai ryhmäohjausta, aina tarpeen mukaan.



Esteettömyys

20 § Erityisjärjestelyt opetuksessa

Opiskelijan on mahdollista saada erityisjärjestelyjä opetuksessa, joilla poistetaan tai vähennetään opiskeluun ja oman osaamisen osoittamiseen liittyviä esteitä. Erityisjärjestelyjä voidaan käyttää ja soveltaa myös
muiden oppimisen esteiden huomioimisessa. Ammattikorkeakoulussa on käytössä tukiseteli opiskelun tukemiseen.
Ammattikorkéakoulssa ei ole varsinaista erityisopetusta, mutta käytössä on ns. tukiseteli, jonka opiskelija voi tietyin kriteerein saada ja käyttää esimerkiksi lisäohjauksen tai lisäajan saamiseen tentissä tai tukiopetukseen jossakin opintojaksossa. Lukivastuuhenkilöt tekevät lukitestaukset ja voivat niiden perusteella antaa tukiseteielitä opiskelijan käyttöön. Ammattikorkeakoulussa puhutaan esteettömyydestä ja sitä toteutetaan mahdollisesti erilaisilla valintakoejärjestelyillä, tukiseteleillä, opiskelijahyvinvointityöryhmillä ja opintopsykologin palveluilla.
Elämänhallinnan ongelmat näkyvät myös ammattikorkeakoulussa ja voivat vaikeuttaa opiskelijan jaksamiseen edetä opinnoissaan.

Savonia ammattikorkeakoulussa toimii opintopsykologi, jonka virka vakinaistettiin vuonna 2010. Opintopsykologin tarkoituksena on auttaa opiskelijoita mihin tahansa opiskeluun tai elämään liittyvissä kysymyksissä ja yleensä tapaamiset ovat yksilötapaamisia ja kestävät noin 1-5 kertaa aina noin 45 minuuttia kerrallaan. Opintospykologi tekee myös paljon yhteistyötä muiden opettajien, terveydenhoitajan, lääkärin ja muiden kaupungin palvelujen kanssa kuten esimerkiksi kriisi- ja mielenterveyskeskusten sekä seurakunnan kanssa. Myös Itä - Suomen yliopiston psykologin kanssa tehdään paljon yhteistyötä. Huomioitavaa on kuitenkin se, että opintopsykologikäynnit eivät ole varsinaista terapiaa. Nämä palvelut liittyvät osana suurempaa kokonaisuutta ammattikorkeakoulussa eli opiskelijahyvinvointia. Opiskelijahyvinvointiin kiinnitetään paljon huomiota. Ammattikorkeakoulussa järjestetään erilaisia teemapäiviä, joissa eri alojen opiskelijat ovat pääosin suunnittelemessa ja järjestämässä päivää.


Pajat ammattikorkeakoulussa

Savonia ammattikorkeakoulussa on kokeiltu erilaisia pajoja, jotka liittyvät opintojen tukemiseen jollakin tapaa. Pajoja, joita on kokeiltu hyvin tuloksin, olivat esimerkiksi: 

  • Potkuja opintoihin, jossa 5 tapaamiskerran aikana perehdyttiin ratkaisukeskeisin metodein asioihin, joihin opiskelijat halusivat muutosta.

  • Jännittäminen aisoihin- pajaa, jossa harjoiteltiin draaman keinoin esiintymistä ja jännittämisen hallintaa.

  • Opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan jatkossa tarjottavia pajoja : Stressin hallinta, Opinnäytetyöhön vauhtia, Opiskelutaitojen kohennus sekä kieliin ja matematiikkaan liittyvät pajat.


Opiskelijoille on myös oma sisäinen intra "Reppu" kaikenlaista tiedonvälitystä varten, jossa saa paljon tietoa ohjauksenkin näkökulmasta. Meilläkin voisi kehittää jotain kanavaa palvelemaan opiskelijoiden keskinäistä tiedonvälitystä. Olisiko se jotakin blogin tyyppistä tai facebook-ryhmää tai vastaavaa, sitä voisi opiskelijoiden kanssa miettiä.


Kansainvälisyys

Kv- opiskelijoiden opinto-ohjaaja kertoi ohjauksesta kansainvälisten opiskelijoiden kanssa.  Opiskelijoita Savonia ammattikorkeakoulussa oli hyvin monista eri maista. Esimerkiksi Intiasta, Kiinasta, Koreasta, Ranskasta, Bulgariasta, Venäjältä, Pakistanista, Sudanista, Japanista, Unkarista, Nepalista, Italiasta... 

Opiskelijoita oli sekä varsinaisina  opiskelijoina että vaihto-opiskelijoina. 
Viestinnän merkitys kasvaa muista maista tulleiden opiskelijoiden ohjauksessa. On osattava viestiä oikealla tavalla eri kansallisuuksien kanssa. Erilaisuutta työskentelyyn tuovat myös ihan arkipäivään liittyvät asiat kuten aikakäsitys, ruoka ja ruokailuajat, juhlapyhät, ilmeet, eleet, ryhmäytyminen sekä sellaiset kulttuurierot kuten naisten tasa-arvon näkyminen Suomessa tai viranomaisiin luottaminen. Lisäksi niinkin hassu asia kuin ihmisten vähyys, voi aiheuttaa turvattomuuden tunnetta tiiviimpään tunnelmaan tottuneilla opiskelijoilla. Kaikenkaikkiaan opinto-ohjaaja koki työnsä erittäin ihanaksi, mutta haastavaksi. Hän toimi myös kansainvälisen opiskelijaryhmän, jossa oli peräti 40 opiskelijaa, opettajatuutorina sekä opetti englanniksi liiketaloutta. 


Aikusten ohjaus

Aikuisten ohjaus on erilaista kuin nuorten, totta kai. Monet aikuisopiskelijat käyvät työssä ja opiskelevat työn ohella eli suorittavat opintojaan monimuotoisesti. Tehtäviä tehdään kotona ja ohjauksen tarvekin tulee monesti kotona työskenneltäessä, minkä vuoksi ohjaustyötä tehdäänkin paljonverkon kautta ja myös puhelimella välityksellä, sosiaalisen median osuutta unohtamatta.

Tärkeintä aikuisten ohjaamisessa on oman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, verkostoituminen sekä oman itsearvioinnin kehittäminen. Opinto-ohjaaja kertoi, että monet aikuiset eivät ole tottuneet arvioimaan itseään, minkä vuoksi se opinnoissa koetaan hankalaksi ja vaikeaksi. Moodlen kautta käytäviä verkkokeskusteluja ja vertaisarviointia on paljon. Myös osaamisen jakamiseen kiinnitetään huomiota: Mitä muut voivat antaa minulle? Mitä minä voin antaa muille?

Myös aikuisopiskelijoilla voidaan todeta oppimisvaikeuksia, mutta heitä ei varsinaisesti testata. Testaus tapahtuu omaehtoisesti oppimiseen liittyvien verkkotestien ja - tehtävien kautta, jotka liitetään hopsiin.

Hopsin merkitys korostuu aikuisopiskelussa. Aikuisopiskelija tekee oppimisvalmiuksistaan ja osaamisestaan arvioinnin sekä miettii tavoitteitaan. Lisäksi oppimistyyli- ja opiskelutaitoihin liittyvien testien ja SWOT-analyysin tekeminen verkkosivuilla auttaa opiskelijaa hahmottamaan oppimistarpeensa suhteessa koulutusohjelma - ja työelämävaatimuksiin. Tästä kaikesta tehdään kokoava Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, joka tuodaan mukana ensimmäiseen Hops- palaveriin opinto-ohjaajan kanssa.

Niin sanottujen siirto-opiskelijoiden, jotka siirtyvät toiselta paikkakunnalta opiskelemaan,  ohjaustarve on suuri. Lisäksi myös aikuisopiskelijoilla, joiden elämässä tapahtuu muutoksia sairauden, avioeron, päihteiden tai masennuksen vuoksi, ohjaukseen kiinnitetään erityistä huomiota ja mietitään parasta ratkaisua kunkin yksilölliseen tilanteeseen.



Viimeisenä päivänä tutustuimme opiskelijapalveluihin, jotka ovat todella iso osa sekä opiskelijan hyvinvointia että ohjausta. Opintotoimisto on usein lähin ja tutuin paikka kysyä nopeasti jotain ohikulkiessa. Sen lisäksi siellä usein on valtava tietotaito monessa opiskeluun ja kaikissa siihen liittyvissä asioissa, linja-autoaikatauluista alkaen.  Ammattikorkeakoulussa toimii erillinen
hakutoimisto , joka hoitaa varsinaiseen hakuun liittyvät asiat ja kyselyt. Hakuaika erilaisille aloille on käynnissä melkein aina, joten se työllistää paljon. Seuraavaksi haku alkaa Savonian vieraskielisille linjoille, joille opiskelijoita hakee myös ulkomailta. Heidän hakutodistustensa vastaavuus Suomen koulutusjärjestelmän kanssa sekä niiden aitouden todistaminen ovat aikaa vievää työtä. Myös Kela liittyy oleellisena osana opintotoimiston arkeen. Tällä hetkellä yksi virkailija hoitaa täysipäiväisesti Kelalle tehtäviä ilmoituksia opintosuorituksista tai suorittamatta jättämisistä. Aika tarkkaa tuntui olevan seuranta ja ilmoitusvelvollisuus.



Lopuksi ja kehittämisajatuksia..


Kaikenkaikkiaan viikko oli taas todella mielenkiintoinen ja opettavainen. Sain paljon ideoita ja toimintamalleja kehitettäväksi omaankin työhön, mikä toisaalta luo itselle paineitakin. Halua muuttaa ja kehittää olisi, mutta mistä aika kaikkeen?

Viikon aikana tuli esille käsitteitä, joiden tarkempi selvittely tapahtuu kehittämishankkeeni kautta.Käsitteiden purkua voisi avata omassa kehittämishankkeessa verraten niitä Savon ammatti- ja aikuisopiston ohjaussuunnitelmaan ja sitä kautta lähteä hakemaan perusteita myös pajatoiminnan kehittämiselle entisestään. Lisäten omaan pajatoimintaamme myös lyhytkestoisia teemapajoja Savonia ammattikorkeakoulun tapaan.


Näitä ovat esimerkiksi:


  • ohjauksen prosessit
  • holistinen ohjaus
  • ohjauksen laadun mittarit
  • opiskelijahyvinvointi
  • uraohjaus
  • verkko-ohjaus
  • Ahot, osaamisen tunnistaminen
  • eHops
  • videot, facebook, blogit ohjauksen apuvälineinä
























keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Kuopion Te-toimisto



Olin verkostoharjoittelujaksolla Kuopion työ- ja elinkeinotoimistossa 5.- 9.11.2012. Viikko-ohjelma vaikutti jo alunperinkin mielenkiintoiselta ja sitä se olikin jo heti ensimmäisen päivän jälkeen.
Viikon ohjelmassa oli aluksi yleinen TE-toimiston esittely ja Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluihin tutustuminen, tutustuin myös Koulutus-ja tietopalveluun. Lisäksi seurasin ammatinvalinnan päivystyksen toimintaa, kansainvälisiä palveluja sekä vastaanoton työnahakijapalveluja. Loppuviikosta oli vuorossa Rekrytointikeskukseen ja  Uraohjaamoon tutustuminen sekä Osaamisen kehittämisen palveluihin sekä Tuetun työllistäminen palveluihin tutustuminen. Lopuksi keskustelimme vielä viikosta ja sen annista.Vuoden vaihteessa organisaatiossa tapahtuu muutoksia ja kaikki Pohjois-Savon yksiköt yhdistyvät yhdeksi Pohjois-Savon Te- toimistoksi, mikä toi tietysti oman lisänsä harjoitteluun, näin loppuvuodessa kun ollaan.

Täytyy sanoa, että viikko oli todella opettavainen ja kokonaisuudesta jäi tunne kaikenkaikkiaan, että valtavan hyvää ja ammattitaitoista työtä Te-toimistossa tehdään. Jokaisella tuntui olevan vilpitön halu auttaa ja ohjata asiakasta hänen kykyjensä mukaan.Te- toimistojen palvelut ovat hyvin laaja-alaisia ja monipuolisia. Vaihtoehtoja ja keinoja tuntui olevan vaikka kuinka paljon. Tuntuu jotenkin siltä, että kyllä yhteiskunta satsaa työllistymiseen aika paljon. Runsaaasti paljeluja on myös työnantajille. Eräässä keskustelussa tuli esille se, että Te- toimistojen toimintaa ei tunneta riittävästi. Sitä pidetään vain työttömien ilmoittautumispaikkana. Se on varmaan totta. Itsekin tiesin paljon Te-toimistojen tarjonnasta, lähinnä tietysti koulutuspuolelta, mutta silti taas mahdollisuuksien runsaus yllätti. Kuitenkin asiakkaiden oma aktiivisuus on olennaista tarjonnan kohtaamisessa. Tavoitteena kaikessa Te- toimiston toiminnassahan on kuitenkin työllistyminen.

Seuraavassa yritän koota tärkeimmät tiedot itsellenikin muistiin, mutta täytyy sanoa, että lyhentelen jo kerrontaa loppuviikkoa kohti, koska huomasin ettei tämä kirjoittaminen pääty koskaan. Niin paljon kertomista riittäisi. Olennaista on kuitenkin se, että nyt osaa etsiä tietoa todennäköisesti oikeasta paikasta ja on verkostoitunut, tuntee kasvot ja ihmiset, keihin ottaa yhteyttä.

Aluksi virallisesti päätehtävistä....

TE-toimiston päätehtävät

Te- toimiston päätehtävinä voidaan pitää

1. Työnvälitystä eli tarjotaan työnantajille sopivia työntekijäpalveluja ja huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta ja mahdollisesta koulutuksesta

2. Työvoimalle sopivan työn ja koulutuksen löytäminen 
     - myös syrjäytymisen ehkäiseminen

3. Toimivien työmarkkinoiden varmistaminen


Yrityksille ja työnantajille on tarjolla esimerkiksi apua uuden henkilöstön etsimisessä ja voi tarjota myös erilaisia työkaluja rekrytointiin. Työntekijöitä voi etsiä myös CV-netistä ja CV-vahdin avulla voi tilata tie-
dot hakijasta suoraan s-postiin. Te-toimistot järjestävät myös erilaisia rekrytointitilaisuuksia, joissa työnantajilla on mahdollisuus esitellä yritystään. Kuopion yksikössä toimii myös ns. työnhakukeskus ja ne ovat erikoistuneet toimimaan työnantajien ja työtä tekevien kohtauspaikkana.
Te-toimistot antavat myös tukea ja neuvontaa yrittäjiksi aikoville sekä järjestävät erilaisia räätälöityjä koulutuksia työnantajien tarpeisiin. Työharjoittelijoita tai työelämävalmennuksessa olevia tarjotaan työpaikkohin, mistä ei aiheudu kustannuksia työnantajille. Lisäksi työnantaja voi saada ns. palkkatukea (Sanssi-kortti) palkatessaan työttömän työntekijän töihin. Te-keskukset tarjoavat tukea myös henkilöstön vähentämis- ja muutostilanteissa.

Työntekijälle on tarjolla myös  hyvin laaja-alaisia palveluja. Käytössä on kolme palvelulinjaa, joille asiakkaita ohjataan yksilöllisesti heidän tarpeidensa mukaisesti.

1. Työnvälityslinja: asiakkaat, joilla on hyvä ammattitaito ja koulutus

2. Osaamisen kehittämisen linja: asiakkaat, joitka tarvitsevat koulutukseensa päivitystä tai ovat kokonaan kouluttamattomiat tai asiakkaalla on vähän työkokemusta

3. Tuetun työllistymisen palvelut: asiakkaat, joilla on katkonainen työura, pitkäaikaistyöttömyyttä, terveydellisiä rajoitteita tai tarvitsevat muuta lisätukea työllistymiseensä

Kuopiossa toimii myös keskitetysti Kuopion seudun työvoiman palvelukeskus,     jossa saman katon alla työskentelevät sosiaalitoimi, kela, terveydenhoitaja, lääkärikin tarvittaessa sekä Te-toimisto. Tämä helpottaa asiakkaiden kanssa työskentelyä ja heidän kokonaistilanteensa arviointia, koska oikeastaan kaiken tarvitsemansa avun hän saa saman katon alta.


Näiden linjojen toimintaan tutustuin myös erittäin osaavien neuvojien tai vuoden vaihteen jälkeen asiantuntijoiden luona. Luulen, että tässä blogissani jätän näiden linjojen tarkemman selvittelyn ja keskityn enemmän ammatinvalinnan ja koulutuksen kysymyksiin sekä nuoriin ja heidän työllistymiseensä. Olen menossa uudelle käynnille TE-toimistoon 16.11, jolloin tutustun Nuorten Uraohjauksen yksikköön, mikä on eri asia kuin Uraohjaamo-hanke. Siellä tutustun enemmän Nuorten yhteiskuntakakuuseen, Sanssi-korttiin sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen.


Nuorten Uraohjauspalvelut Kuopion Te-toimisto

www.nuorisotakuu.fi


Mikä nuorisotakuu?


still5netti pieniNuorten yhteiskuntatakuulla tarkoitetaan:

  • Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.


Nuorisotakuuseen liittyy koulutustakuu:

  • Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Sanssi-kortti:

Sanssi-kortti on työ- ja elinkeinotoimiston myöntämä työllistämisseteli. Sanssi-kortti voidaan myöntää nuorelle, vastavalmistuneelle työnhakijalle.

Sanssi-kortti osoittaa työnantajalle, että kyseisen nuoren palkkakustannuksiin voidaan myöntää palkkatukea.

Palkkatuen saamiseksi työnantajan pitää tehdä hakemus palkkatuesta TE-toimistoon hyvissä ajoin ennen suunniteltua työn aloittamista.




  • Tuki on korkeintaan 670 euroa kuukaudessa enintään kymmeneksi kuukaudeksi. Summan suuruus kuukaudessa riippuu tehtyjen työpäivien määrästä. Tuki on 31,36 euroa päivässä, jos työaika on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta.Tukea maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa.
  • Palkkatuki on tuen saaneelle työnantajalle (kotitaloutta lukuun ottamatta) veronalaista tuloa.
  • Maksettuihin palkkoihin liittyvät samat työnantajavelvollisuudet kuin muihinkin palkkoihin.
  • Nuorelle maksettavan palkan pitää olla työehtosopimuksen mukainen.
  • Lisätietoja www.mol.fi





Ammatinvalinta- ja urasuunnittelu Kuopion Te- toimistossa

Ammatinvalintaskykologeja työskentelee tällä hetkellä kolme tässä yksikössä. 
Asiakkaina käy hyvin monenlaisia ja monenlaisissa elämäntilanteissa olevia henkilöitä. On juuri peruskoulunsa päättäviä nuoria 15- 16- vuotiaita, opintonsa keskeyttämistä suunnittelevia  ja aikuisista aina noin 55- vuotiaisiin työttömiin ja työssäkäyviin. Terveydelliset syyt, irtisanomiset, akateemiset työttömät ja monet pätkätyöläiset tulevat miettimään omaa kouluttautumistaan tai tulevaisuuden työnsaantimahdollisuuksiaan ammatinvalinta- ja urasuunnitteluun. Työssäolevat hakevat muutosta omaan elämäsä joko työuupumuksen tai muuten epätyydyttävän työn vuoksi. 
Erityisesti panostetaan kuitenkin nuoriin ja heidän syrjäytymisensä ehkäisyyn.  

Ammatti- ja urasuunnitteluun voi varata ajan itse tai tulla esimerkiksi työvoimaneuvojan tai koulun opinto-ohjaajan lähettämänä. Lisäksi Kuopiossa on otettu käyttöön päivystysvastaanotto, joka toimii maanantaista keskiviikkoon klo 9-11 välisenä aikana. Päivystykseen voi tulla ilman ajanvarausta. Tässä 1. kohtaamisessa kartoitetaan tilanne ja varataan aikaa mahdollista tarkempaa keskustelua varten.

Ammatinvalina- ja urasuunnittelutilanteet ovat jokaiselle asiakkaalle yksilöllisiä tilanteita. Vaihtoehtoja on tarjolla monenlaisia ja kaikki ammatinvalinnan ohjaukseen tulevat eivät käy läpi kaikkia osioita.

1. Tapaaminen
  • keskustelu, haastattattelu, tilanteen kartoittaminen
  • omien suunnitelmien ja ajatusten kysyminen
  • suunnittelun laajentaminen mahdollisesti useampaan ammatinvalintavaihtoehtoon
  • terveydelliset, taloudelliset tai muut valintaa rajoittavat tekijät
  • oppimisvaikeudet
  • realismi, mitä työmarkkinat vaativat?
  • alueen ammattibarometri
  • motivointi
  • koulutusmahdollisuuksiin tutustuminen
  • kotitehtäviä

2.  Mahdolliset soveltuvuustestit

  • keskustelujen perusteella valitaan sopivat testit
  • tavoitteena lisätiedon hankkiminen
  • oppimisvaikeuksien kartoittaminen, ovatko todellisia?
  • ammatillisen kiinnostuksen kartoitus
  • persoonallisuustestit
3. Erilaiset työkokeilut

  • nuoret käyttävät tätä vaihtoehtoa paljon alan valintaan
  • terveysrajoitteiset voivat kokeilla, millainen työ sopisi juuri heille
  • työkokeiluista myös työnanataja antaa arvion työntekijästä ja hänen soveltuvuudestaan työhön
  • hyvä väylä myös sijoittua työelämään sekä nuorilla, mutta erityisesti iäkkäämmillä työntekijöillä
4. Lääkärintutkimukset

  • terveydellisten rajoitteiden tutkiminen, mitä merkitsee ammatinvalinnan kannalta
  • erilaiset kuntoutustutkimukset
5. Kevaman ohjauksen ja seurannan sekä Oivariihen työhönvalmennuspaikat

  • ostopalveluna
  • pitkäaikaistyöttömille
  • pitkien sairauspoisssaoljen vuoksi kauan työmarkkinoilta poissaolleille

6. Työvoimakoulutus

  • voi olla jollekin alalle ohjaavaa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle
  • Uravalmennus-ryhmät, mitkä tulevat korvaamaan ohjaavat koulutukset (työvoimapoliittiset) vuoden 2013 alussa


Keskimääräiset käyntikerrat Ammatinvalinta- ja urapalveluissa ovat noin 2-3 kertaa. Väliaikoina tehdään erilaisia oman uraan tai koulutukseen liittyviä tehtäviä tai käydään testeissä. Käytössä on myös ns. monikanavapalvelu eli aina ei ohjauksen tarvitse olla henkilökohtaista. Esimerkiksi paljon käytetään puhelinohjausta.Joissakin tapauksissa ensimmäinen tapaaminen on voitu toteuttaa hekilökohtaisesti ja seuraavat jatko-ohjaukset puhelimitse. Myös valtakunnallisesti toimineesta puhelinohjauskokeilusta on saatu hyviä tuloksia.
Nuorten syrjäytymistä pyritään ehkäisemään sillä, että esimerkiksi ennen opintojensa keskeyttämistä nuorelle varataan aika ammatinvalintapsykologille.


Asiakastapaaminen
Seurasin verkostoharjoittelujaksolla ammatinvalinnanohjauksen päivystysvastaanottoa, johon asiakkaat voivat tulla siis ilman ajanvarausta.
Asiakkaaksi saapui 54-vuotias nainen, jolla on sairaanhoitajan koulutus ja tiivis erilaisista töistä koostuva työhistoria. Hän työskentelee tällä hetkellä sairaanhoitajana, mutta vakituisessa työssuhteessa hän ei ole. Työ on kuitenkin aina jatkunut noin vuodeksi kerrallaan. Hänellä on todettu selkä- ja käsivaivoja ja niitä on leikattukin. Työ on kovin kiireistä ja raskasta. Selkä ja käsi rasittuvatkin työssä niin paljon, että lääkäri on ehdottanut osa-aikatyötä, mutta työnantaja ei ole suhtautunut asiaan kovinkaan myönteisesti.Nainen halusi tietää ja kartoittaa vaihtoehtoja, olisiko mahdollista kouluttautua ja vaihtaa alaa. Asiakas voisi harkita lyhytaikaista kouluttautumista.


Ammatinvalinnanohjaaja kyseli työhistoriaa ja se olikin varsin monipuolinen, kuten mainitsin. Asiakkaalla oli kokemusta apteekkityöstä ja ohjaaja ehdotti työkokeilua apteekissa. Ohjaaja ihmetteli, että lääkäri oli yleensä ehdottanut osa-aikatyötä tällaisessa tapauksessa, jossa sen toteutuminen olisi kovin epätodennäköistä ja myös sitä, ettei lääkäri ollut puhunut mitään työeläkevakuutuksesta.  Näistä erilaisista vaihtoehdoista keskusteltiin ja tilanne koettiin kaikinpuolin haastavaksi, koska asiakkaalla ei ollut mahdollisuutta jäädä työstä pois. Hänen toiveensa oli, että olisi voinut jatkaa kevennettyä työviikkoa eikä hän erityisesti innostunut työkokeilusta apteekissa, mikä esimerkiksi minusta tuntui heti hyvältä vaihtoehdolta. 


Ohjaaja kertoi, että olisi myös mahdollisuus ostaa ostopalveluna ns. kuntoutusohjaaja, joka voisi selvitellä, onko työpaikalla mahdollisuutta erikoistumiseen johonkin työtehtävään. Tilanne vain on monimutkainen koska asiakas ei kuitenkaan ole vakituisessa työsuhteessa ja hän hieman pelkää, että työsopimustakaan ei uusita, jos hänen vuokseen joudutaan tekemään paljon muutoksia. Ikä taas tekee sen, että muualta työtä on varmasti vaikea saada, ainakaan sen vakituisempaa ja terveydelliset syytkin ovat esteenä kaikelle sairaanhoitajan työlle, mitä on tarjolla. Haastava tilanne.

Ohjaaja ehdotti myös pidemmän ajan varaamista, mutta asiakas jäi vielä miettimään näitä vaihtoehtoja. Jotenkin tuli tunne, että asiakas olisi toivonut jotain ratkaisua tilanteeseensa yhdellä käynnillä, mutta todetessaan tilanteen samaksi kuin oli ehkä itsekin miettinyt, niin jäi vielä pohdiskelemaan asiaa. Tehtäväksi asiakkaalle jäikin miettiä näitä vaihtoehtoja sekä ottaa selvää työeläkevakuutuksesta ja keskustella tarkasti asiasta lääkärin kanssa. Kokonaisuutena keskustelutilanne kesti noin 30 minuuttia. Muita asiakkaita ei tuon tunnin päivystyksen aikana käynyt.


Alueellinen ammattibarometri oli minulle uusi asia. Siihen törmäsin jo heti tullessani TE-keskukseen lueskellessani ilmoitustauluja ennen sisälle pääsyä. Siinä barometriin kerätään yhdessä alueen Te-keskuksen ja työnantajien kanssa ammatteja, joiden työntekijöistä on alueella pulaa tai ylitarjontaa. Lisäksi mainitaan aloja, joissa tilanteen katsotaan olevan tasapainossa. Tämä kertoo erittäin hyvin alueen tilanteesta ja tämän perusteella on hyvä tehdä esimerkiksi ammatinvalintaa koskevia päätöksiä tai suunnitella työvoimakoulutusta. Aion itse käyttää tätä myös esimerkiksi vanhempainilloissa jatkossa ja tietysti opiskelijoiden kanssa, jotka miettivät muulle alalle hakeutumista. Aioin näyttää tätä myös mennessäni yläkouluun verkostoharjoittelujaksolle joulukuussa.



Maahanmuuttajien ammatti- ja urapalvelut sekä muut palvelut

Tällä hetkellä Kuopion Te- toimistossa toimii vielä kansainvälisyysyksikkö, mutta vuoden 2013 alussa se poistuu ja kaikki maahanmuuttajat ohjataan muiden asiakkaiden tavoin omille palvelulinjoilleen. Kansainvälisyysyksikkö palvelee maahanmuuttajia ja ulkomailta työtä tai harjoittelupaikkaa hakevia sekä työnantajia, jotka  ovat kiinnostuneita työvoiman rekrytoimisesta EU/ETA-alueelta. Yksikössä työskentelee 3 neuvojaa. Ammatti- ja urapalveluihin maahanmuutajat tulevat siis kansainvälisyysyksikön lähettäminä.

Yleensä kansainvälisyysyksikön tavoitteena on maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen työhallinnon keinoin. Maahanmuuttajat asioivat yksikössä kotoutuksen ajan tai kunnes oppivat suomen kielen. Vuosittain alkaa noin kahdeksan maahanmuutajille suunnattua työvoimakoulutust. Lisäksi yksikkö toimii yhdyslinkkinä muissa omaehtoisissa maahanmuuttajakoulutuksissa.

Toinen kansainvälisyysyksikön tehtävä on EURES-työnvälitys. Tavoitteena on auttaa toisesta EU/Eta- maasta työtä hakevaa löytämään työtä sekä auttaa työantajaa rekrytoinnissa ulkomailta. Myös kansainvälisestä harjoittelusta tiedottaminen (CIMO) kuuluu kansainvälisyysyksikölle.

Yksiköllä on myös paljon muita verkostoja , joiden kautta toimia esimerkiksi KOMPASSI, joka järjestää suomen kielen kursseja sekä harrastustoimintaa maahanmuuttajille. Lisäksi työharjoittelupaikkojen etsinnässä on käytössä kokopäivätoiminen "työpaikkojen etsijä", joka organisoi harjoittelut työpaikkojen ja maahanmuuttajien kanssa.


Koulutus- ja ammattitietopalvelut

Koulutusneuvonnan tavoitteena on, että asiakas saatuaan tietoa koulutuksista, pystyy tekemään päätöksiä koultukseen hakeutumisestaan ja työelämään sijoittumisestaan.

Asiakkaina koulutus- ja tietopalveluissa on työssäkäyviä, opiskeijoita sekä tietysti omaa alaansa miettivät nuoret. Koulutus- ja tietopalveluissa neuvoja voi saada

1. koulutusmahdollisuuksista
2. opintojen rahoituksesta
3. erilaisista ammateista ja ammattialoista

Rahoitusvaihtoehdoista kertominen on iso osa neuvontatyötä.



Neuvonnan tapoja voivat olla

  • henkilökohtainen koulutusneuvonta (asiakastapaamiset, puhelin, s-posti)
  • ryhmäpalvelut (koulut, aikusten teemaryhmät)
  • asiakkaiden omatoimista tiedonhankintaa tukevat palvelut
Neuvontatilanteet ovat vähentyneet, mutta niihin käytetty aika on vastaavasti lisääntynyt. Esimerkiksi vuonna 2006 oli vajaa 300 000 ja vuonna 2012 noin 100 000 neuvontatilannetta. Myös koulutusneuvojien määrä on vähentynyt huomattavasti. Tietenkin netti ja muu sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt niin paljon että kirjallisen informaation määrä on vähentynyt huomattavasti. 
Muutenkin sosiaalisen median käyttöä on kokeiltu esimerkiksi nuorten Uraohjaamossa, jossa nuoria ohjataan myös Facebookissa.

Uraohjaamo- nuorten ohjauspalvelu on hanke, jonka toimintaperiaatteena on nuorten ammattiin ohjaaminen, neuvojien ammattitaidon sekä oppilaitosyhteistyön kehittäminen. Myös syrjäytymisen ehkäisy on tärkeä tavoite. Nuoret ohjautuvat Uraohjaamoon Te-toimiston kautta tietyin kriteerein. Esimerkiksi paljon elämänhallinnan tai päihteiden kanssa ongelmia omaavat nuoret ohjataan Te-toimiston Nuorten uraohjauksen yksikköön, ei Uraohjaamoon.  Nuoret ovat pääsin ylioppilaita tai nuoria, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen ammatillinen koulutus sekä mahdollisia ammatin vaihtajia. Ohjauspalveluja tarjotaan Uraohjaamossa 17-24- vuotiaille nuorille. Tavoitteena, että vuoteen 2013 lokakuuhun mennessä Uraohjaamon piirissä olisi 420 nuorta. Tällä hetkellä heitä on noin 90.

Hyvä viikko oli Kuopion Te-keskuksessa ja hyvää huolta pitivät!





Tällainen blogikirjoittaminen on minulle uutta ja jotenkin kyllä jo kirjoittaessa ajattelin, että tästä tulee kyllä niin tylsä etten itsekään jaksaisi tästä kiinnostua. Tämä on liian raporttimainen ja tiivistelmänoloinen. Toisaalta kirjoittaessa asiat selkiintyvät ja jäävät paremmin mieleen.
Miten voisi tehdä mielenkiintoisemman verkostoharjoittelublogistaan. Katsotaan seuraavaa verkostoharjoittelukohdetta. Olisiko se enemmän kuvallinen tai ainakin toisenlainen?