Pidin tätä verkostoharjoittelua erittäin tärkeänä, koska Hatsalan klassillisesta koulusta tulee meidän oppilaitokseemme paljon opiskelijoita jatkamaan opintojaan peruskoulun jälkeen ja teemme muutenkin melko tiivistä yhteistyötä oppilaitoksen kanssa, nimenomaan nivelvaiheisiin ja hakemiseen liittyvien asioiden tiimoilta. Itse tulevana keväänä 2013 ollessani opinto-ohjaajan sijaisena, näen tämän verkostoharjoittelujakson helpottavan yhteistyön tekemistä myös minun osaltani.
Lainsäädännöstä
Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa, auttaa oppilasta kehittämään opiskelun ja oppimisen taitoja sekä ehkäistä ennakolta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Ohjaus tarkoittaa myös oppilaan itseluottamuksen, persoonallisen kasvun ja kehityksen sekä osallisuuden tukemista. Jokaisella oppilaalla on lain mukaan oikeus saada koulun työpäivinä ohjausta. Ohjaus on erityisen tärkeätä koulunkäynnin nivelvaiheissa, esimerkiksi oppilaan siirtyessä toiseen kouluun, sekä opintoihin liittyviä valintoja tehtäessä.
Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määritellään vuosiluokkien 1–2, 3–6 ja 7–9 ohjaukselle asetetut tavoitteet. Kullakin oppilaalla on perusopetuksen aikana oppilaanohjauksen luokkatunteja vähintään kahden vuosiviikkotunnin verran (yksi vuosiviikkotunti = 38 tuntia vuodessa). Tämä ohjaus toteutetaan yleensä perusopetuksen kolmen viimeisen vuoden aikana. Oppilaan ohjauksen oppitunneista huolehtii tavallisesti opinto-ohjaaja, joka on oppilaanohjauksen kysymyksiin erikoistunut opettaja. Alemmilla vuosiluokilla ohjaus toteutetaan eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä.
Oppilaanohjauksessa käsiteltäviä aiheita ovat opiskelutaidot ja koulunkäynti, itsetuntemus, jatko-opintomahdollisuudet, ammatit ja ammattialat sekä työelämä. Kaikki oppilaat saavat oppilaanohjauksen tuntien lisäksi tarvitessaan henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta ja -neuvontaa. Lisäksi oppilaita ohjataan erilaisten tiedonhankintavälineiden sekä yhteiskunnan tarjoamien neuvonta- ja ohjauspalveluiden käytössä.
Peruskoulun ylimpien vuosiluokkien aikana oppilaille tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi. Useimmiten oppilaat perehtyvät työelämään viikon tai kahden viikon pituisilla työelämään tutustumisjaksoilla (ns. TET-jaksot), joiden yhteydessä voidaan järjestää myös tutustumista ammatilliseen koulutukseen.
Perusopetuksessa erityistukea tarvitsevien oppilaiden ohjaus jatkokoulutukseen on muiden oppilaiden ohjausta yksilöllisempää. Näitä oppilaita ohjatessaan opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä myös eri alojen asiantuntijoiden kanssa.
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/oppilaan_tukeminen/oppilaan_ohjaus
Hatsalan klassillinen koulu sijaitsee Kuopion keskustassa Kuopio-hallin ja Puijon luonnonsuojelualueen välissä. Oppilaita on noin 600 ja opettajia noin 50.
Koulun toiminta-ajatus on Yhdessä eteenpäin. Johtavia arvoja ovat hyvät tavat, työnteon arvostaminen, rehellisyys ja välittäminen.
Koulu on mukana Kiva koulu -ohjelmassa.
Painotukset: Kouluun voi hakea kuvataide- ja liikuntaluokalle.
Valinnaisaineet: Tarjoaa ainoana yläkouluna Kuopiossa B2-kielenä latinaa ja matemaattisia aineita (fysiikka, kemia ja matematiikka). Valinnaisainevalikoima on monipuolinen.
Oppilaanohjaus
Hatsalan klassillisessa koulussa toimii kaksi oppilaanohjaajaa. Heidän työnkuvansa koostuu henkilökohtaisista oppilaanohjaustilanteista, ryhmä- ja luokkaohjauksesta, tiedottamisesta, erilaisista palavereista ja monenlaisesta verkostoyhteistyöstä alueen toimijoiden kanssa. Sinällään heidän työnkuvansa on paljolti samanlaista kuin oman oppilaitoksemmekin opinto-ohjaajien.
Päivät yläkoulussa ovat tiiviitä ja niihin lomittuu välitunti- ja ruokalavalvontaa, mikä näkyy myös siinä ettei taukoja juuri ennätä pitää. Kummallakin oppilaanohjaajalla on yli 300 ohjattavaa, joten työtä riittää.
Ensimmäisen päivän 4.12 aloitin yhteisellä opettajien kokouksella ja siellä sainkin 45 minuutissa kuvan yläloulun toiminnasta. Tämä opettajien kokous, vaikkei minua koskenutkaan, antoi hyvän kokonaiskuvan siitä, mistä tämän päivän yläkoulussa puhutaan. Heti kokouksen jälkeen tapasinkin jo edellisenä päivänä tapaamani TAT- tiedotustoimiston projektipäällikön Johanna Haapakorvan, joka oli markkinoimassa tilaisuutta osallistua Koulu-yritysyhteistyöprojektiin. Rehtori, jonka tapasin samaisessa tilaisuudessa, sekä oppilaanohjaajat, olivat hyvin kiinnostuneita ja he sopivatkin aloittavansa yhteistyön ensi syksynä.
Yritysvierailuja tehdään myös läpi vuoden ja keväällä onkin tarkoitus järjestää jo perinteeksi muodostunut yritysvierailupäivä KYSiin. Kaikki KYSissä eri ammateisa työskentelevät käyvät esittäytymässä ja kertomassa oppilaille omasta alastaan ja työstään KYSissä eli Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.
Seuraavana olikin vuorossa henkilökohtainen ohjaustilannne. Jokainen 9. luokkalainen käy opon luona kertomassa tilanteestaan ja jatkosuunnitelmistaan sekä toiveistaan. Oppilaanohjaajalla on tapana laskea yhdessä oppilaan kanssa todistuksen pisteet ja tutkia millaiset mahdollisuudet hakutoiveeseen on päästä mm. edellisvuoden pisteiden perusteella www.koulutusnetti.fi - > hae tiedot koulutuksista-> tilastot edelliseltä vuodelta -> liiketalous ja kauppa -> Pohjois-Savo
Tällä yksilöllisellä ohjauskäynnillä kysellään muutenkin kuulumisia ja tavoitteita kevään opintojen suhteen. Samalla tiedustellaan halukkuutta käydä ammatinvalintapsykologin luona selkiyttämässä ammatinvalintasuunnitelmiaan.
Oppilaanohjaukseeen saapuu tyttö, joka osoittautuu hyvin fiksuksi ja asioita jo ajatelleeksi nuoreksi. Toiveita jatkokoulutuspaikaksi voisi olla historiapainotteinen lukio tai kaupallinen ala, mikä on alkanut kiinnostaa TET- jakson aikana. Matematiikan nuori kokee itselleen erittäin vaikeaksi ja hänellä tuntuu olevan aika paljon stressiä sen tiimoilta. Tukiopetusta oppilas on saanut, mutta kokee sen riittämättömäksi. Oppilaanohjaaja ehdottaa kuitenkin keskustelun jälkeen kaksoistutkinoa liiketalouden alalla, mikä käy minunkin mielessäni, ja nuori siitä kyllä kiinnostuukin. Pääsykoe sinne kuitenkin on, missä tarvitaan matematiikkaa ja englantia, se häntä hieman jännittää. Hakutoiveena laittaa sen kuitenkin tällä hetkellä ensimmäiseksi.
Seuraavana on vuorossa toinen tyttö, joka kovasti urheilee ja koulunkäyntiin ei juuri jää aikaa. Selvää on ettei halua lukioon ja ammatilliselta puolelta on kiinnostunut talotekniikasta ja autoalasta. Oppilaanohjaaja ehdottaa keskustelujen jälkeen urheilijan ammatillista koulutusta, minne haetaan joustavan valinnan kautta. Siitäpä oppilas kiinnostuukin ja oli minustakin loistava ehdotus. Ammattitaito näkyy. Hyvin jouhevasti taas lasketaan pisteet ja mahdollisuudet päästä kyseiseen koulutukseen. Kotitehtävänä on lukea www.sakky.fi- sivustolta talotekniikkaa sekä urheilijoiden ammatillista koulutusta koskeva esittely. Lisäksi oppilaanohjaaja muistuttaa, että tulevana Avointen ovien päivänä on käytävä tutustumassa omaan alaan eikä mennä kavereiden mukaan. Suunnitelmana tällä hetkellä ensimmäisenä LVI-ala.
Iltapäivällä on ohr- palaveri, jossa jokainen luokka käydään läpi poissaolojen, myöhästelyjen, käyttäytymisen ym. muiden tilanteiden perusteella. Toisin sanoen tämä ohr on varhaisen puuttumisen foorumi.
Paikalla kokouksessa on rehtori, oppilaanohjaajat, laaja-alainen erityisopettaja, terveydenhoitaja, kuraattori sekä yksi pienluokkaopetuksen opettaja.
Kyllä palaveria seuratessa ei voi kuin todeta, että eihän nämä asiat katoa minnekään näiden oppilaiden siirtyessä esimerkiksi ammatillisiin opintoihin. Hyvin tutuilta kuullostivat erilaiset luokkien ja oppilaiden yksilölliset tilanteet.
Vaitiolovelvollisuuteen nojaten en halua mainita edes niitä aiheita, joista kyseisessä palaverissa puhuttiin.
En kuitenkaan kyllä ihmettele, jos nuori lyyhistyy näiden ongelmien alle, kun aikuinenkaan ei meinaa jaksaa. Uutena asiana tuli esille myös tuesta kieltäytyminen. Hakeeko nuori sillä normaaliutta ja toisten hyväksyntää? Harmi, että tukea ja apua ei haluta ottaa. Tämä on myös ongelma ammatillisiin opintoihin tultaessa. Kun ei välttämättä selkeää viestiä tule tuen tarpeesta saatta mennä pitkäkin aika ennen kuin ymmärretään, mistä on kysymys ja monta nuorelle tärkeää vuotta on mennyt hukkaan.
Keskiviikkona 5.12 oli vuorossa jälleen yksilöllinen oppilaanohjaus jatko-opintojen suhteen ja iltapäivällä 9. luokkien opetusta, missä käytiin läpi 12.12 olevaa Avointen ovien pivää sekä TET-jaksojen raporttien ja todistusten palauttamista ja keskustelua TET- jaksonsta yleensä.
Pääsin tutustumaan kolmeen 9. luokkalaisten ryhmään. Olin hetken heidän kanssaan ohjaamassa tulevan keskiviikon valintoja ja samalla pääsin keskustelemaan heidän kanssaan. Reippaanoloisia ja hyvinkäyttäytyviä nuoria tuntuivat olevan. Erittäin valaiseva ja hyvä päivä tämäkin.
Verkostoharjoittelu jatkuu tiistaina itsenäisyyspäivän jälkeen 11.12 ja silloin on vuorossa heti aamulla taas opettajien kokous. Tällä kertaa puhutti oppilaiden käyttäytyminen tai käyttäytymättömyys. Tutustuin Työrauhaa kaikille- toimintamalliin, jonka on kehittänyt Niilo Mäki Instituutti. Sen käytöstä oli jo kokemusta Hatsalan klassillisessa koulussa toisen ryhmän osalta ja siitä oli saatu hyviä tuloksia. Ideana on, että luokka, jonka käyttäytymistä ei saada muuttumaan, otetaan tarkempaan ohjaukseen, jossa mukana ovat oppilaat, luokanohjaaja, kaikki luokkaa opettavat opettajat sekä oppilaiden vanhemmat. Tietyin seurantamenetelmien avulla pyritään saamaan luokan käyttäytymiseen muutos. Menetelmä ei ole kaikkine tavoitteineen helppo ja kevyt, mutta pitkäjänteisyydellä on saavutettu hyviä tuloksia ja tätä toimintamallia on tarkoitus alkaa toteuttaa erään luokan osalta vuoden 2013 alusta.
Seuraavana oli taas 9. luokkalaisten oppilashaastatteluja, jotka etenivät jo tutun mallin mukaisesti kuitenkin aina huomioiden oppilaan yksilöllinen tilanne.
Minulla oli myös hieman aikaa keskustella ja haastatella harjoitteluani ohjaavaa oppilaanohjaajaa. Kyselin häneltä mm. niiden opiskelijoiden ohjauksesta, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa syksyllä sekä yleensä oppilaanohjauksen tilasta hänen näkökulmastaan yläkoulussa.
Oppilaiden jälkiohjaus tapahtuu syksyllä opintopaikkojen varmistuttua ensin lähinnä puhelimitse yhteistyössä oppilaan ja vanhempien kanssa. Lisäksi Savon ammatti- ja aikuisopistossa järjestettävässä tiedonsiirtopäivässä Kuopion ja lähialueiden yläkoulujen opot kartoittavat omien oppilaidensa tilanteen ammatillisten opintojen osalta. Onko oppilas ottanut opiskelupaikan vastaan ja samalla mahdollisesti siirretään oppilaan opintoihin liittyviä oleellisia tietoja uudelle opolle, vanhempien luvalla tietenkin. Jos oppilas ei ole saanut opiskelupaikkaa, pyritään hänelle kuitenkin löytämään opiskelupaikka valmentavasta ja kuntouttavasta koulutuksesta, ammattistartista , 10- luokilta tai muista vastaanottamatta jääneistä opiskelupaikoista. Ilman mitään opiskelupaikkaa jääneet oppilaat ovat kuitenkin hyvin yksittäistapauksia.
Suosituimpia aloja ovat sosiaali- ja terveysala, turvallisuusala sekä liiketalouden ala. Oppilaista noin 60 % hakee lukioihin, osittain syynä voi olla monien erityisluokkien määrä ja erityisesti latinan kielen opiskelumahdollisuus houkuttaa lukioon pyrkiviä Hatsalan klassilliseen kouluun.
Poissaolot ovat viime vuosina lisääntyneet paljon. Tämä lisää opiskelupaikkaa vaille jäämistä sekä syrjäytymistä. Siirto- ja nivelvaiheissa vanhempien vastuu ja tuki olisivatkin tärkeitä, mutta kaikilla vanhemmilla ei riitä voimavaroja niiden antamiseen. Monet vanhemmat tarvitsisivat itsekin tukea. Terveisiä vaan päättäjille ammatillsen koulutuksen opiskelupaikkojen lakkauttamispäätöksistä Pohjois-Savossa!
Poissaoloihin on viimeistään puututtava, jos poissaoloja alkaa olla yli 100 h / lukuvuosi. Jos syyt ovat terveydellisiä syitä, järjestetään palaveri oppilaan, terveydenhoitajan, vanhempien, opon ja luokan ohjaajan kanssa ja selvitellään poissaolojen syitä. Jos asiat eivät etene, rehtori tekee lastensuojeluilmoituksen. Jos taas syyt ovat muita kuin terveydellisiä, terveydenhoitajan tilalla palaverissa on yleensä koulun kuraattori.
Iltapäivällä kävimme pienryhmässä, jossa oli todella haastavia oppilaita. Luokan opettaja ja opot yrittivät miettiä, miten oppilaat sijoittuisivat muiden luokkien oppilaanohjaustunneille seuraavassa jaksossa. Samalla keskustelimme ryhmän opettajan kanssa muutamasta oppilaasta, joille pitäisi saada nyt oikeaa ja kohdennettua apua. Hätä ja huoli oli suuri, mutta keinoja ei juurikaan.
Keskiviikkona 12.12 on Avointen ovien päivä, jolloin oppilaat kiertävät ympäri kaupunkia valitsemissaan kohteissa tutustumassa eri alojen oppilaitoksiin. Päivä on suunniteltu koko Kuopion kaupungin alueen 2. asteen koulutusta järjestävien kanssa, kuitenkin jokainen esittelee oppilaitostaan omalla tavallaan. Jokaisen oppilaan täytyy valita vähintään kolme kohdetta, jossa käydä tutustumassa. Infotilaisuudet vaihtuvat kaikissa oppilaitoksissa klo 9, klo 10 ja klo 13. Välissä oppilailla on mahdollisuus käydä ruokailemassa koululla.
Vaihtoehtoja on runsaasti: kaikki Kuopion lukiot, Savon ammatti- ja aikuisopisto, missä eri alat esitellään jo Taitaja 2010 tutuksi tulleilla opintopoluilla, sosiaali- ja terveysala, logistiikka sekä liiketalous ja luonnonvara-ala esitellään erikseen. Mukana on myös Kuopion talouskoulu, Ingmannin käsi-ja taideteollisuusoppilaitos, ammattistartti, valmentava ja kuntouttava koulutus sekä Pohjois-Savon opisto.
Avointen ovien päivä oli kaikkineen hyvin mielenkiintoinen. Valitsin omiksi tutustumiskohteikseni monista eri vaihtoehdoista Steinerlukion, Kuopion talouskoulun ja Kallaveden lukion. Kuopion Steinerlukiossa en ollut käynytkään, joten oli mukava kuunnella nuorten innokkaiden opiskelijoiden esittelyä koulustaan ja sen toiminnasta. Steinerlukio on steinerpedagogiikan mukaisesti toimiva oppilaitos, jossa ei käytetä kirjoja lainkaan, vaan kaikki opiskeltavat asiat piirretään tai kirjoitetaan vihkoihin. Lukiossa on tarjolla myös hyvin paljon erilaisia taideaineita. Toinen tutustumiskohteeni oli Kuopion talouskoulu, missä vierailevana tähtenä esiintyi TV-kokki Aki Wahlman. Oppilaitos oli minulle hyvin tuttu, olenhan siellä joskus nuoruudessa itsekin opiskellut. Lisäksi tapasin monia kollegojani vuosien varrelta sekä tietysti opon, jonka kanssa yhteistyötä tulemme tekemään kevään aikana paljonkin. Kallaveden lukio oli sikäli tärkeä tutustumiskohde itselleni, että siellä olevat opot tekevät paljon yhteistyötä Savon ammatti- ja aikuisopiston opojen kanssa mm. kaksoistutkintojen osalta. Kallaveden lukiossa on monen vuoden kokemus ja osaaminen kaksoistutkinnon järjestämisestä. Pikainen tutustuminen eri oppilaitoksiin oli mukava piristys harjoittelujaksolleni ja antoi eväitä mukaan ainakin verkostoitumisen tiimoilta.
Viimeisenä harjoittelupäivänäni seurasin vielä 9. luokkalaisten urasuunnitelmia ja ne olivatkjin yksi harjoittelun parhaimmista anneista, koska oli todella valaisevaa ja mielenkiintoista kuulla, millaisia tulevaisuudensuunnitelmia nykynuorilla on. Oppilaanohjaaja oli hyvin ammattitaitoinen ja ohjaustilanteet sujuivat joustavasti. Ohjaaja osasi esittää erilaisia vaihtoehtoja sujuvasti, mutta myös valtuutti nuoren ottamaan itsekin selvää omista ammattivaihtoehdoistaan lisää mm. oppilaitosten nettisivujen kautta. Vanhemmille vaihtoehtojen esittely jäi myös oppilaille itselleen.
Päivän lopuksi oli 7. luokkalaisten ohjaustunti. Hatsalassa on jaettu oppilaanohjaus siten, että syksyllä on 7. luokkalaisten ohjaus ja keväällä ei lainkaan. 8. luokalla ohjaus jatkuu syksystä tai sitten vasta seuraavana keväänä. 9. luokalla oppilaanohjaustunteja on koko lukuvuoden ajan.
Verkostoharjoitteluviikko oli erittäin antoisa. Pienikin tutustuminen antoi kuvan siitä, miten kuitenkin erilaisissa ympäristössä ja kulttuurissa yläkoulussa ja ammatillisessa oppilaitoksessa arkea eletään. Yläkoulussa päivät ovat rytmitetyt melko tarkasti 45 minuutin opetukseen ja välituntiin, poikkeuksia ei juuri tule. Arviointi on hyvin numerokeskeistä ja kokeisiin perustuvaa.
Tämä oli sikäli tärkeä muistutus, että yläkoulusta suoraan tuleville oppilaille muutos ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiksi on varmasti suuri. Pitkiin yhtäjaksoisiin tunteihin ja joskus yllättäen tuleviin muutoksiin, voi aluksi olla vaikeaa sopeutua. Arviointi on myös kokonaisvaltaisempaa ja palaute sekä arviointi annetaan osaamisesta ja monesti suullisesti, jopa ilman numeroita.
Tavoitteeni harjoittelujakson ajalta toteutuivat, ainoa asia, joka jäi hieman vähäisemmäksi, oli erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaus. Tämä on tietenkin omassa työssäni tuttua, mutta miten ohjaus tapahtuu sellaisen nuoren kohdalla, jolle ei ehkä löydykään sopivaa jatkokoulutuspaikkaa omalta paikkakunnalta, vaan hän kenties joutuu lähtemään toiselle paikkakunnalle, esimerkiksi erityiskouluun opiskelemaan. Pienluokkien osalta oppilaanohjauskeskustelut ovatkin tulossa heti vuoden vaihteen jälkeen. Luulen, että moni näistä oppilaista on opiskelemassa omassa ryhmässäni ensi syksynä Savon ammatti- ja aikuisopistossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti